Voi eiiiii!

Olipa sitten kerrankin tooooosi mielenkiintoinen työpaikka auki. Ja jopa osaamisvaatimukset sopivat meikäläiseen paremmin kuin hyvin.

Kirjoitin hakemukset jälleen kaikkien työnhakuoppaiden sääntöjen mukaan ja ajattelin kerrankin, että "se on tässä" eli nyt on PAKKO tärpätä.
Mutta ah, kuten tapoihin kuuluu, soitin hakemukseni perään (soitan perään vain jos uskon oikeasti mahdollisuuksiini... ja niitä kertoja ei vielä montaa ole ollut). Ja koen tuon soittamisen lähes aina jotenkin tungettelevaksi. Hyvin harvoin langan toisessa päässä ollaan hyvin valmistautuneita. Erityisesti tänään, setä langan toisessa päässä oli suhteellisen stressaantunut ja selitteli kuinka on pitänyt kiirettä lennellessä sinne ja tänne ja kuinka he perehtyvät hakemuksiin heti kun ehtivät... mutta eivät niin nopeassa tahdissa kuin alunperin oli tarkoitus. Noh, minähän en tietenkään kehdannut kommentoida "juu, eihän tässä kiirusta... parempi vaan jos ei tarvitse täältä etuajassa Suomeen kotiutua..." tai "sori vaan kun soittelen, mutta se kuuluu työnhaun kuvaan, mieluummin olisin odotellut rauhassa Teidän yhteydenottoa..." jne.

Voisiko joku ystävällisesti kertoa kuinka selviän voittajana hankalista tiedustelusoitoista? Vetäydynkö pikaisesti vuolaasti anteeksi pyydellen mahdollista painostamistani, vai toteanko ystävällisesti että siellähän on työpanokselleni selkeästi tarvetta jos on kerran noin kiirus ettei rekryprosessistakaan selvitä????
Vaiko mitä?

Pelottaa että vesitin äskeisellä soitolla mahdollisuuteni firmaan kokonaan. Masentaa. Noh, jos en kuule heistä enää, aion marssia heidän ovensa taakse tyrkylle heti vuodenvaihteen jälkeen. Potentiaalisia työnantajia kun on poikkitieteilijöille aika harvassa. Ja ko firmassa olisin sentään päässyt tekemään mielenkiintoisia kehitysprojekteja ja bonuksena lounastamaan yhdessä mieheni kanssa. Kerrankin kotiin ja perheeseen liittyvistä asioista pääsisi puhumaan virkeänä päiväsaikaan ;-))) Se olisi sentään aika mieluisa bonus se!

Poitsut kaipaavat huomiotani ja minä taas iltapäiväkaffettani joten tsüsss tällä erää!!!!!!!