Veitikka on kipeänä. Normaali flunssa, ei onneksi sen kummempaa. Nyt kai se sairastamiskierre taas kinskin myötä alkaa... tänään pojalta jäi siis väliin 2. kielikurssitunti sekä jumpan eka kerta. Oma flunssani talttui parissa vuorokaudessa kuvan mukaisella nokkakannulla. Tosi kätevä! Suolavettä toisesta sieraimesta sisään ja toisesta ulos. Varsin nopea ja kätevä tapa desinfioida limakalvot luonnonmukaisesti. Joogeilta opittu ja hyväksi & toimivaksi testattu.
Veitikka luuli pääsevänsä kotona huvittelemaan ja leikkimään kaikkea kivaa, mutta huonona äitinä pakotin pikkumiehen tuijottamaan televisiota koko päivän. Halusin tehdä selväksi sen että kotipäivä ei todellakaan tarkoita kivaa ylimääräistä huvipäivää, vaan silkkaa tylsää lepäämistä. Illalla homma ryöpsähti hieman käsistä (yritin liittää videon mukaan, mutta tunnin lataamisen jälkeen peruutin käskyn. Kärsimätön ihminen).
Otto oli onneksi aamupäivän omassa leikkikerhossaan, mutta siitä huolimatta en ehtinyt antaa esikoiselle ylimääräistä huomiota, vaikka olisin halunnutkin. Ensin piti pestä kylppäri remonttireiskojen jäljiltä - hemmetin nopeita veitikoita. 2 päivää ja homma oli ohi. Ja kaikki Made in Swiss! Joskus otan vielä selvää kaikista Sveitsissä tehtävistä tuotteista, sillä niitä on jumalattomasti, joka lähtöön ja vieläpä hemmetin hyviä ja laadukkaita!
Kun olin selvinnyt kylppäristä ja lounaasta, piti alkaa kuuraamaan keittiön kaappeja. Hemmetti! Joku ryökäletoukka on löytänyt pähkinävarastoni ja rouskii kaikki löytämänsä makupalat. Se osaa jopa tehdä muovipusseihin reikiä!!! Help! Eniten raivostuttaa pinjansiemenien kohtalo. Luulen että toukka on lähtöisin siitä samasta populaatiosta, joka tuli aikoinaan Amsterdamista nimenomaan pinjansiemenpussin mukana. Hamstrasin silloin eräästä erikoismaistekaupasta ison pussillisen niitä Sveitsiin mukaan, sillä rakastan ko siemeniä ja täällä niiden hinta on moninkertainen Damiin verrattuna. Ko pussillinen tuhoitui kuitenkin ennenkuin pääsin alkuunkaan. Sen jälkeen ei mitään merkkiä mistään epäilyttävästä. Nyt 2 vuotta myöhemmin jostain ilmestyi perhosia pähkinäkaappiimme. Heitin kaiken menemään, siivosin ja kuurasin ja luulin selvinneeni säikähdyksellä. Vaan ei. Tänään huomasin jälleen jauhoa ja pieniä toukkia pinjansiemenpusseissa, TÄYSIN AVAAMATTOMISSA! Ei voi olla totta. Heitin varmuuden vuoksi koko kaapin sisällön roskiin, myrkytin kaapin ja päätin elää vähän aikaa ilman siemeniä ja pähkinöitä. Ei edes pähkinäsuklaata! Nyyh.
Nyt on kädet koko päivän kuurausurakasta kuivat kuin korput. Sitä kutsutaan täällä hausfrau syndroomaksi. Seuraavaksi pitää alkaa pohtimaan ja pakkaamaan viikonlopun vaatevarastoa. Lähdemme huomenna Saksaan häihin. Tiedossa on toivottavasti mukavat kemut keskiaikaisessa linnassa Nürnbergin pohjoispuolella (ja minä kun luulin aluksi olevani menossa ranskankieliseen Sveitsiin, kun kutsussa luki Fränkische Schweiz - en ole ihan varma oikeinkirjoituksesta. Korjatkoon ken haluaa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti