lauantai 5. tammikuuta 2008

Sanoimme JOOO...


Mahdollisesti tuleva olohuoneemme


Vuonna 1850 rakennetun tönön kattohuoneisto tuli sitten katsastettua ja sanoimme Joo. Nyt emme tiedä haukkasimmeko ehkä sittenkin paskaa. No, se jää nähtäväksi. Ryytyneessä mielentilassa emme jaksaneet enää ravata, soitella, ravata ja soitella.
Asunto oli ilmoitettu samankokoiseksi kuin nykyisemme, vaikka se vaikuttikin hieman pienemmältä ja puitteiltaan antiikkisemmalta. Onko tuo sitten ihme, jos tönöllä on ikää toista sataa vuotta?! Emme saaneet itsellemme yhtä vessaa saati yhtä huonetta lisää säilyttääksemme vierashuonemahdollisuuden kunhan siirrämme pojat omiin huoneisiinsa. Puutteista huolimatta rakastuin oitis ikivanhoihin kattopalkkeihin ja ylipäätään koko alueeseen.
Korjaamme säilytystilapuutteet parilla IKEAan suuntautuvalla inspiraatiokeikalla ja roppakaupalla innovaatioita... ;-?
Vanhaisäntä/omistaja asuu samassa pihapiirissä uudemmassa talossa ja oli hyvin tyytyväinen tavattuaan suomalaisia. Heillä kun on ollut Suomessa tuttuja jo entisestään ja ompa isännällä suomisaunakin kellarissaan.
Itse tönössä asuvat isännän molemmat pojat kahdessa alemmassa kerroksessa perheineen. Heillä on yhteensä 5 lasta ja kun me muutamme, on samaisessa talossa yhteensä 7 muksua. Taitaa tulla kommuunimainen tunnelma... toivottavasti sopu säilyy.
Tontti on äärettömän kaunis ja tarpeeksi iso. Saan kuulemma tehdä siellä puutarhahommia mielin määrin.

Veitikan esikoulu ja ala-aste sijaitsevat 5 min kävelymatkan päässä ja mieskin pääsee töihin yhdellä ainoalla ratikalla tai pyöräillen Rheinin vartta. Se aiemmin mainitsemani moottoritiehässäkkä kuuluu, vaan ei juuri näy. Baselin suurin urheilukeskittymä St Jakob kenttineen, uima-altaineen ja jalkapallostadioneineen on kävelymatkan päässä (näkyvät kattoikkunasta). Kuuleeko Töölö? Ei muuta kun lippuja Fussballstadion St.Jakob peleihin tilaamaan! Yöpaikka on teille jo varattu.

Kotiinpaluumatkalla kidutimme hieman itseämme ja kävimme tsekaamassa miltä se Kaiseraugst ja siellä vuokrattavana ollut tooosi hyvän kuuloinen puutarhahuoneisto Rhein-näkymällä (jonka välittäjä ei ikinä vastannut puhelimeen) oikein näyttäisi. Joooh. Kylä oli kuin karkki ja se talokin olisi ollut uusi, moderni ja huoneisto iso. Mutta, mutta...ei me jaksettu enää tätä hermopeliä. Sen pituinen se.

Ei kommentteja: