Mitä tekee forced to be housewife vapaailtanaan?

Kuten jo niin monesti olen urputtanut, on lapsellisella ulkomaanelävällä kovin vähän mahdollisuuksia vapaailtoihin koska auttavat sukulaiset puuttuvat. (joo, joo, voi ne suomessakin olla kaukana, mutta se nyt ei kuulu tähän...)

Noh, mitä siis tekee kotiäiti joka saa viettää pitkästä aikaa hetken itsekseen? Joogaa, lenkkeilee, punnertaa tai harrastaa muuta ruumiinkuritusta kilpaillessaan kehoa rapistavia fysiikanlakeja vastaan?
Mukana ovat
- lenkkarit & kuteet
- joogamatto
- internet, jotta voin katsoa joogaharjoitukset netistä:
http://www.startv.ch/sendungen/movies-serien/yoga/ (tällä viikolla voi netistä katsoa tunnin nro 6 - erittäin rentouttava 40 minuuttinen, suosittelen!)
- kävelysauvat
- laskettelukamat

Vai sivistääkö/päivittääkö hän itseään, jotta mahdollinen töihinpaluu sujuisi helpommin? Mukaan pakattu ammattikirjallisuus:
- Tietoa luova projekti - polku oppivaan organisaatioon (Jalava & Virtanen)
- Tunneäly työelämässä (Goleman)
- A Guide to the Project Management - Body of Knowledge (Project Management Institute)
- Die nackte Wahrheit über Projektmanagement (Reiter) miehen pomon suosittelema silmät avaava opus.

Vai hoitaako hän pakollisia byrokraattisia muuttoon liittyviä papruhommia kuten:
- kirjoittelee muuttoilmoituksia
- täyttelee kelan papereita
- ym

Helliikö itseään ja rentoutuuko esim killumalla kylvyssä kurkkunaamio lärvissä?

Ehei, ei suinkaan. Sen sijaan että sivistäisi, kuntouttaisi ja huoltaisi itseään kotiäippä haahuilee alppikylässä vailla päämäärää ja tiirailee tuon tuostakin ylös rinteille...
Majapaikkaansa päästyään hän surffaa netissä puoli päivää niskat jumissa lukemassa ja poistamassa yli kolmesataa meiliä, joista suurin osa kuuluu Talentumin uutiskirjeisiin (Tekniikka&Talous, Tietoviikko ja Taloussanomat), joita hän ei ehtinyt koskaan lukemaan. Ja koska jotain murua on rinnankin alle saatava, keittää hän 2 lautasellista sekametelipastaa, johon on työnnetty kaikkia jääkaapista löytyviä jämiä. Sapuskan hän hotkii töllöttimen ääressä jalat pöydällä. Ja unohtuu katsomaan televisiota koko illaksi sillä sieltähän sattuu parin tunnin kanavahyppelyn jälkeen tulemaan Italian Rai Duelta kuuluisien seikkailijoiden saaren finaali (L'Isola dei Famosi), jota kotiäippä ei ole aiemmin katsonutkaan. Nyt on siis välttämätöntä tuijottaa finaali yhdessä voittajakandidaattien kanssa nyyhkien loppuun saakka (klo 01.00), jotta selviää kuka kolmesta saa antaa voittamansa rahat hyväntekeväisyyteen; sekavan oloinen Carlo, kuvankaunis Belen, vaiko transu Vladimir. Hyvin, hyvin tärkeä finaali siis, jota ilman ei voi elää. Ja siinä sivussa kumoutuu kurkusta alas lähes koko pullollinen punkkua. Mutta, petrautuipa ainakin italiankielen ymmärtäminen taas pitkästä aikaa.

Täydellinen henkinen latautuminen tarkoittaa minulle hyvin usein täydellistä ruodusta poikkeamista ja pellossa elämistä. Se että saan haahuilla pitkälle päivään yöpaidassa tukka pystyssä ja naama pesemättä. Syödä lehteä lukien tai tv:tä katsoen, jne. On loppujen lopuksi kuitenkin aika rankkaa olla 24h ruodussa ja hyvänä esimerkkinä tarkkanäköisille ja huomiokykyisille nassikoille, jotka osaavat jo valittaa siitäkin jos luen lehteä lounaspöydässä "äiti hei, ei ole kauhean mukavaa että sä luet lehteä kun me vielä syödään..". Joup. Siinä on turha urputtaa jos jälkikasvukin istuu ruokapöydässä nenä kiinni Aku ankassaan.

6 vuotta kotona on ollut toisaalta hyvinkin antoisaa ja tärkeää aikaa. Sehän on selvä! Luulen että kotona vietetyn ajan positiivinen merkitys korostuu entisestään kunhan pääsen/joudun työelämän pyöritykseen takaisin. Tällä hetkellä en voi kuitenkaan mitään sille, että olen myöskin erittäin leipiintynyt olemaan vain kotiäiti. Uskon samaan kuin tuttu sokea työssäkäyvä kolmen pojan äitikin, joka totesi "Jaksaakseen olla hyvä äiti, on elämässä oltava muutakin sisältöä kuin pelkkä kodinhoito ja muksut".
Nähtäväksi jää kuinka ääni muuttuu kellossa Suomeen muutettuamme! Odotan innolla uusia haasteita ja uusia rutiineja. Rankkaa se tulee varmaan ainakin aluksi olemaan, mutta yleensä muutos johtaa aina johonkin parempaankin!

Voikaa hyvin!
Kotiäippä lähtee taas haahuilemaan hankien keskelle aurinkoisen alppikylän raiteille.