Ripulista eloa

Onneksi pojat ovat tähän asti säästyneet vaivoilta ja taudeilta, jotka aiheuttavat epätoivottavien ruumiineritteiden pakonomaista ulosryöppyämistä. ;)))

Vaan kerta se on ensimmäinenkin. Viime viikonloppu vietettiin vuoriston sijaan visusti kotosalla, sillä esikoinen juoksi 4 vuorokautta vessassa päivin ja öin, ajoittain jopa 30min välein (no ei nyt sentään yöllä). Vasta eilen oli vessassa rauhaisaa. Sain jopa lukea Suomen Kuivalehteä kun kukaan ei tullut polvet linkussa ajamaan pois (haaveena on saada tulevaisuudessa 2 vessaa...).

Seinät olivat kaatua päälle, joten tänä aamuna lähdimme liukkaasti Rapperswiliin lasten ikiomaan eläintarhaan, jossa ponit, possut, kukot, kanat, kilipukit, norsut, jne... syövät ahnaasti lasten tyrkyttämiä popcorneja. Olppa se sinne vinkui jo toista viikkoa. Vaan eläintarhassapa poika oli hemmetin kärttyisällä tuulella. Noh, arvasihan sen. Mahahan sillä oli kipeä! Ja se poitsuhan ei helpolla vieraissa paskalle taivu. Ei kun kotiin. Johan me ehdimme tainnuttavassa helteessä 4h eläinten perässä juostakin.
Toisaalta, ehkäpä toisen huono olo johtui osittain myös eilisestä ampiaisen pistosta jalkaan. Vasta kotona huomasin että jalanpirulainen oli turvonnut ja helotti kuin tomaatti.

Kotona olikin vessa taas kovassa käytössä ja tällä kertaa siis kuopuksen toimesta. Siitä huolimatta aion suunnata huomenna maauimalaan. Veitikka haluaa tällä kertaa Seebachiin koska siellä on parikyt metrinen vesiliukumäki ja muuta kivaa... Käyhän se. Meteo lupasi 29 astetta ja 55 ilmankosteutta (ilma tuntuu siis huomattavasti kuumemmalta kuin asteet näyttävät - sen opin tänään SF:n meteorologilta). Pistän leirin vain huussin lähimaille, ettei käy vahinko.

Onko muuten itselläsi sellainen olo, että lapset pitävät seremoniamestarina? Mulla on! Hiemanko rassaa kun kotiin jostain lapsille tarkoitetusta aktiviteetista, kuten uimalasta, eläintarhasta, huvipuistosta, jne. saapuessamme tenavat kysyvät heti ovella: "Ääääitiiii, mitä me nyt leikittäis????" Tänään vastasin: "Hemmetti, en minä tiedä! Keksikää ITSE ja jättää mut edes hetkeksi rauhaan. Nyt on äidin oma HETKI!!!"
Juuh, mies on taas pitkää päivää töissä (kuinkas muuten) ja oma biokäyrä näyttää lapsiepäystävällistä aikaa kuukaudesta! MÄ HALUUUUUN OLLA HETKEN YKSIN JA RAUHASSA! Siis muulloinkin kuin YÖLLÄ!

Miehen paidat on silitetty (ihan tosi, en voi olla enää silittämättä vaatteitamme - olen sentään sen verran sveitsiläistynyt), pojat on nukkumassa ja ... on RAUHALLISTA! Ehkäpä rikon tämän hiljaisuuden katsomalla ilman miestä viimeisen jakson "Tahdon asiasta". Kiitos vielä kerran Neiti M.! Niistä DVD:stä on irronnut monet naurut. Suomeen palattuani kaipaisin listaa muista hyvistä suomisarjoista joista olemme jääneet näinä 6 vuotena paitsi.