Veitikka odottamassa näytelmän alkamista "lammasasussaan". Roolitehtäviin kuului myös sumun loihtiminen... eli etupenkissä istuneen pikkuveljen kasteleminen suihkepullolla.
Niinkuin olen kehunut kuinka meihin ei ole vielä kunnon pöpöt Sveitsissä iskeneet. Hah, hah. Noh, normaaliflunssasta taitaa nytkin olla kyse. Tosi rasittavasta sellaisesta tosin. Molemmat pojat ovat kipeinä jo neljättä päivää. Yskivät keuhkonsa pihalle ja pikku kuume sahaa eestaas. Eilen illalla piti silti päästä käymään esikoisen joulujuhlanäytelmää katsomassa. Syötin molemmille poitsuille panadolit ja eikun menoksi. Pitkään ja hartaasti harjoiteltu joulunäytelmä sujui kuin rasvattu, vaikka kolmasosa eskarilaisista loisti poissaolollaan ja suurimalla osalla oli siis improvisoimista uusissa osissaan.
Lääkärissä kävin joskus kuukausi sitten kun Otto oli jatkuvasti kipeä. Mitään ei tietenkään löytynyt, joten uudestaan en ole vaivautunut sinne poikia rahtaamaan. Yskään kokeilen tänään homeopaattisia globuleita ja korviin lorautan öliiviöljyä. Eiköhän se siitä.
Olin vähitellen niin kärttyisä akka, että mies tajusi ottaa tänään aamupäivän vapaaksi päästääkseen minut edes kaupassa käymään. Käskihän hän kiipeämään myös pikaisesti Uetlibergille nähdäkseni edes vilauksen auringosta... miehen ajankulun käsitys ei vain aina toimi. Jos olisin lähtenyt käymään ko kukkulalla, ei hän olisi ehtinyt töihin koko päivänä. Niimpä kävin pikaisella happihyppelyllä Vita Parcoursilla (kuntorata) kauppamatkan varrella. On se naama silti edelleen harmaa, väsynyt ja kärttyinen ;-)).
Viikonloppuna siivoamme koko perheen voimin, tai siis sen verran kuin jaksamme ja viitsimme. Maanantaiksi en aio väsätä muuta perinteistä, kuin sulattaa jo marraskuussa väsäämäni lanttulaatikon. Muuten syömme varmaan ankkaa tms ja sinihomejuustoisia ja taatelisia salaatteja. Ja suklaata tietysti paljon... ja viiniä.
Pyykkiurakka kutsuu. Seonmoro
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti