Kyselijöille tiedoksi että, että Suomi ja eräs Keski-Suomen kaupunki on suuntamme seuraavaksi. Palaamme siis suhteemme juurille. Yliopiston kopiokoneella tapasimme ja kirjastossa flirttailimme. Sinne on hyvä palata ja sinne me halusimme palata. Ja jos osoittautuu, että olemme olleet ulkomailla jo niin pitkään ettei elo kotomaassa enää onnistu, pääsemme takaisin Sveitsiin aina. Täällä eivät duunit kemisteiltä lopu.
Mies sai puhuttua puoli vuotta lisäaikaa eli hänen eläkevirkansa proffana alkaa vuoden 2009 alusta. Ja vain 35 vuotiaana. Mies on edelleen nimityksestään ällikällä lyöty. Minä sen sijaan en, sillä näkihän sen jo suhteemme alussa, että niillä hyvinmuodostuneilla pakaroilla oli kärsivällisyyttä istua penkissä huomattavasti pidempään kuin monella keskiverto-opiskelijalla keskimäärin. Pakaralihasten lisäksi kun on sopivasti älliä sekä oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ei muuta tarvitakkaan. tai no, vähän onnea ja sattumaakin.
Nyt onkin sitten kiire ja hoppu katsastaa Sveitsiä ristiin rastiin. Jo nyt itkettää näiden maisemien menetys. Mutta, pääseehän tänne nopeammin lomalle kuin Suomen lappiin (joka on myös lempipaikkamme)!!!
En ehdi nyt enempiä rustailla, sillä olen aloittanut jo työnhaun. Miehen pikkuveli meni perkule jo töissään lupaamaan, että hakemus täältä singahtaa parissa päivässä ja ne parit päivät ovat jo menneet... En ota niin vakavasti, sillä kyse on yrityksestä, jolla ei ole edes konttoria JKL:ssä. Päästäni halutaan kuitenkin rekrytointieurot, joten lupasin pistää paprut menemään. Eihän siinä mitään menetä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti